Liikenneministeriö
Viestintähallinto-osasto
PL 253
00131 Helsinki

Lausunto liikenneministeriölle 25.10.1999

Suomen Internet-yhdistys, Internet Societyn Suomen jaosto (SIY) kiittää ministeriötä saamastaan mahdollisuudesta tulla kuulluksi Internet-nimihallinnon uudistamisprosessissa. Lausuntonaan SIY esittää seuraavan.

Domain-nimiuudistuksen pohjalla olevat periaatteet ja lähtökohdat ovat mielestämme mitä suurimmassa määrin oikeat; toimenpiteet, joilla voidaan tehostaa verkkokauppaa sekä lisätä tietoyhteiskunnan verkkopohjaisia palveluja, ovat ensiarvoisen tärkeitä valmistautuessamme kohtaamaan tulevaisuuden kehityshaasteet. Ministeriön tavoitteena tässä yhteydessä on laajentaa ja monipuolistaa kotimaisten domain-nimien eli verkkotunnusten saatavuutta. Katsomme tämän tavoitteen olevan lämpimästi kannatettava.

Vaikka näemme erittäin tarpeelliseksi laajentaa ja monipuolistaa kotimaisten domain-nimien saatavuutta sekä kehittää tämän menetelmän nopeutta, toivomme vilpittömästi, että edellisen muutoksen (kun nimihallinto siirtyi Eunet Finland Oy:ltä THK:lle) perustana ollutta perustavoitetta pidettäisiin yllä tämänkin muutoksen yhteydessä, eli että "domain-nimiä myöntäisi puolueeton viranomaistaho ja luotaisiin tehokkaaseen nimisuojaan perustuva järjestelmä".

On hienoa, että ministeriö on ottanut näkökulmakseen bisneshenkisyyden ja kiinnittänyt huomionsa sähköiseen kaupankäyntiin kohdistuneeseen lisääntyneeseen mielenkiintoon sekä tämän mukanaan tuomiin uusiin markkinointimahdollisuuksiin. Olemme hyvillämme siitä, että maajuuri (.fi) on kehittämisen kohteena mm. sen luottamusta herättävän luonteen vuoksi. Ehkä kilpajuoksu geneeristen domain-nimien perään ulkomaille saataisiin näin suunnattua kotimaahamme ja ehkä tällä tavoin kotimaiset yritykset, yhteisöt ja muut tahot pääsisivät nauttimaan domain-nimien kasvavan kotimaa-suuntauksen välillisistä vaikutuksista.

Olemme kommentoineet kohtia 1.-16. sekä asettaneet selvitettäviä kysymyksiä kohtien yhteyteen. Muistiosta ei käy ilmi, ollaanko THK:n asemaa muuttamassa ja esimerkiksi siirtämässä toimintoja muille tahoille. Samoin epäselväksi jäi, onko hakijan, operaattorin tai muun osapuolen rooli muuttumassa. Toivomme, että vallitseviin vastuusuhteisiin ei muutoksia tulisi. Edellä selitetyistä, avoinna olevista rooleista ja toiminnoista ovat poikineet monet kohtien kysymyksistä.

Domain-nimen myöntäminen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksityishenkilöille on kannatettavaa. Millaisin domain-eroavuuksin tultaisiin erottamaan samannimiset henkilöt toisistaan?

Fi-juuren avaaminen ulkomaalaisille tuo mukanaan uudenlaisia haasteita mm. laskutuksen ja yhteydenottojen kautta. Muistiosta ei ilmene, onko ETA-alueen ulkopuolisilta, domain-nimeä hakevilta yhteisöiltä tarkoitus edellyttää paikallista läsnäoloa tai edustajaa. Tällainen vaatimus saattaisi edistää mahdollisten domain-nimiriitojen ratkaisumahdollisuuksia.

Yrityksille ja yhteisöille ehdotettava mahdollisuus saada useampi domain-nimi on kannatettava ajatus. Koskisiko tämä vain rekisteröityjä nimiä? Yhdistysten osalta rekisteröinnin vaatimus voi olla ongelmallinen siksi, koska yhdistyslaki ei tunne aputoiminimiä.

Rekisteröimättömän tuotetunnuksen käyttömahdollisuus domain-nimenä avaa domain-nimien rekisteröintimahdollisuuksia nykyisestään merkittävästi. Rekisteröidyn tavaramerkin suhteen ei varmaankaan suuria ongelmia tulisi, brandien kohdalla voi kollisioiden mahdollisuus olla huomattava. Mikä taho ratkaisee oikeuden domain-nimeen?

Kysymyksiä herää domain-nimen tilapäiskäytön toteutuksen ja valvonnan järjestämisestä; mikä taho tätä "isännöi" ja kuinka? Jos uudistuksen sisältönä on lisäksi se, että domain-nimen käyttöoikeuden haltijaksi kelvollinen henkilö on oikeutettu saamaan nimioikeuden suojan ja aikaprioriteetin puitteissa itse valitsemansa domain-nimen, voidaan kysyä, mikä tilapäisten kampanjanimien erityinen käyttötarkoitus on. Olisiko niiltä tarkoitus vaatia muita vähäisempää erottumiskykyä?

Rekisteröityjen vahva nimioikeudellinen suoja on ensiarvoisen tärkeä periaate pysyvyyden kannalta.

Kuka määrittelee sen, onko domain-nimi harhaanjohtava esimerkiksi tapauksessa, jossa yritys on tuotteensa markkinointia tukevana toimenpiteenä hakenut ja saanut domain-nimen, joka lopullisessa käytössään joidenkin tahojen mielestä olisi sopimaton tai harhaanjohtava? Olisiko domain-nimien harhaanjohtavuutta tarkoitus kontrolloida myös jälkikäteen? Maantieteellisten nimien varaamista kunnille, kaupungeille jne. pidämme kannatettavana, kuitenkin niin, että maantieteellisten nimien varaaminen rajoittuisi ko. organisaation nimeen (ettei esim. Helsingin kaupunki saisi yksinoikeutta Lauttasaari.fi –nimeen)

Kannatettava ehdotus. Käytännössä tosin saattaa seurata ikäviä tilanteita, kun nimioikeudellisesti suojaamattoman domain-nimen kanssa identtinen nimi rekisteröidään toiminimeksi tai tavaramerkiksi. Tällöin viimeksi mainittujen vahvempi suoja voittaisi domain-nimen. Kumoutuisiko tällöin domain-nimen rekisteröinti automaattisesti, hakemuksella, tuomioistuimen ratkaisulla vai jollakin muulla tavalla? Joka tapauksessa seuraus kyseisen domain-nimen käyttöoikeuden haltijalle saattaisi olla varsin ikävä.

Selkeyden, yksilöivyyden ja sekoitettavuuden suhde toisiinsa ja edellisten ratkaiseminen domain-nimien kohdalla voi synnyttää kokonaan uudenlaisia haasteita varsinkin rekisteröimättömien (tuotetunnukset, markkinointitarkoitukselliset nimet) kohdalla. Sekoitettavuuden ennakkotarkastuksesta luopuminen olisi omiaan lisäämään riitoja ja oikeusprosesseja merkittävästi. Tähän saattaisi johtaa myös jo pelkästään domain-nimien hakijaa yksilöivän ominaisuuden vaatimuksen lieventäminen.

Kuinka menetellään mikäli yritys a hakee ja saa domain-nimekseen rekisteröidyn nimensä lyhenteen ja myöhemmin yritys b hakee samaa lyhennettä, jonka on juuri saanut rekisteröidyksi yritykselleen? Aikaprioriteetin soveltaminen saattaisi johtaa houkuttelevien domain-nimien käyttöoikeuksien kaupan syntyyn .fi-juuressa. Tämä kuitenkin lienee tuskin vältettävissä, mikäli menettelyä aiotaan vapauttaa.

Yhtäläisten oikeuksien ratkaisu aikaprioriteetti-periaatteella on järkevää, joskin kysymyksiä tulevaisuudessa herättävää.

Kannatettava ehdotus.

Kannatettava ehdotus.

Olisiko käyttötarkoitus osoitettava nimeä haettaessa? Milloin todellinen käyttötarkoitus täyttyisi ja kuka siitä päättäisi? Millaista näyttöä käyttötarkoituksesta olisi tarkoitus edellyttää, ja millainen hakemusmäärä laukaisisi rajoitusmenettelyn?

Koemme tämän kohdan sisällön kaiken muutoksen perustaksi ja lähtökohdaksi. Erityisesti Telehallintokeskuksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) välisen yhteistyön kehittäminen edistäisi merkittävästi domain-nimien hallintoprosessin nopeutta ja sujuvuutta. PRH on nimioikeudellisen suojan asiantuntija. Siksi olisi järkevää, että siltä osin hallintotehtäviä voitaisiin mahdollisesti jakaa THK:n ja PRH:n kesken.

Rekisteröintien läpimenoaikojen parantamiseen ja rekisteröivän viranomaisen kompetenssin takaamiseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Välttämättömiin toimenpiteisiin kuuluu edelleen domain-nimille tehtävä riittävä nimioikeustarkastus, joka ennaltaehkäisee asiakkaiden keskinäisiä nimiriitoja ja takaa asiakkaalle suhteellisen vahvan ja pysyvän oikeuden myönnettyyn domain-nimeen.

Domain-nimien myöntäminen tulisi pysyä hallintotoimintana oikeusvarmuuden, valituskelpoisten päätösten ja vastuukysymysten selkeyden vuoksi.

Helsingissä 25.10.1999

SUOMEN INTERNET-YHDISTYS – SIY RY

Mirka Järnefelt
hallituksen jäsen